Elämä on matka…
Tai minulle se on monia matkoja… jatkuvasti…
kaikkialle maailmassa. Matka on usein tutustumista johonkin uuteen – maahan,
kohteeseen, kulttuuriin, ihmisiin ja ruokiin. Se voi myös olla etäisyyden
ottamista vanhaan ja arkipäiväiseen. Parhaassa tapauksessa se on näitä
molempia. Tosin iän myötä mukavuudenhaluni on lisääntynyt; on helppoa ja
rentouttavaa mennä tuttuihin paikkoihin, joissa ei enää ole loputonta määrää
uutta nähtävää ja koettavaa. Tuttu ja kotoinen olo riittävät tekemään lomasta
täydellisen – unohtamatta tietenkään Suomea armollisempaa ilmastoa (joka
yleensä onkin kohteideni valintakriteeri – tosin suurin osa maailman maista
täyttää tämän kriteerin).
Olen ehtinyt vierailla yli 50 eri maassa, mutta viime
vuosien mukavuudenhalun takia (=tutut kohteet) ei uusien maiden määrä ole kasvanut
mainittavasti. Lisäksi nyt pitäisi alkaa lähteä paljon pidemmälle uusien maiden
valloittamiseksi, joten senkin vuoksi on tahti vähän hidastunut. Eikä
maapisteiden keruu sinänsä pitäisikään olla itse tarkoitus, vaikka nuorempana
liityinkin ”klubiin”, jonka jäsenenä pysymiseksi pitää käytyjä maita olla
ikävuosia enemmän. Toistaiseksi olen pysynyt edelleen ”klubissa” – ja aion
pysyä jatkossakin ;-).
Tässä blogissa ajattelin jakaa kokemuksiani matkoista eri
kohteissa, sillä toivon niistä olevan hyötyä ja iloa myös muille. Aion kertoa
myös matkoilla sattuneista kommelluksista ja hauskoista – tai vähemmän
hauskoista – sattumuksista.

Tätä ensimmäistä blogiani kirjoitan Norwegianin lennolla
(”taivaallinen” WiFi!) Malagasta Helsinkiin. Kohteena Malaga ei ole se kaikkein
eksoottisin, mutta mielestäni siellä on paljon nähtävää ja koettavaa. Malaga on
osa Andalusiaa, joten siellä on vielä paljon arabialaisvaikutteita jäljellä. Tosin
monella menneiden vuosikymmenten suomalaisturisteilta ne ovat voineet jäädä
näkemättä, sillä aiemmin (ja osalle vielä nykyäänkin) tärkeämpää ovat Costa del
Solin rannat ja yöelämä. Toki majoittua voi hyvin johonkin rantakohteeseen,
jolloin voi kätevästi yhdistää auringon ja kulttuurin. Malagasta pääsee
nykyisin lentokentänkin kautta kulkevalla junalla aina Fuengirolaan asti, joten
liikkuminen Aurinkorannikolla on helppoa julkisillakin. Enemmän ja vapaammin
pääsee kuitenkin kulkemaan vuokraamalla auton ja tutustumalla pienempiinkin
paikkakuntiin. Oman mielenkiintoisen lisänsä Costa del Solille antaa myös
Gibraltarin ja Marokon läheisyys. Molempiin voi erinomaisesti tehdä päiväretken
Aurinkorannikolta. Jos enklaavit kiinnostavat enemmänkin, ovat vaihtoehtoina
myös Afrikan puolella sijaitsevat, mutta Espanjalle kuuluvat Ceuta ja Melilla
(Ceutan bongasimme tällä kerralla).


Vietimme nyt toisen joulumme Aurinkorannikolla – tällä
kertaa majoituimme perinteiseen Torremolinosiin (joka kyllä näin talvella oli
hyvin rauhallinen ja lähes unelias kylä). Torremolinos on nykyisin mainettaan
parempi ja sitä paitsi sijainniltaan aivan loistava; kentälle on vain vartin
matka ja Malagan keskustaankin pääsee alle puolessa tunnissa. Malagassa
vietimme mm. jouluaaton (joka Espanjassa on tavallinen arkipäivä) ja ihailimme
upeita jouluvaloja – tosin paksussa sumussa. Sää suosi joulunviettoamme muuten
oikein loistavasti, mutta juuri jouluaattoiltana ja joulupäivän aamuna koko
Aurinkorannikko peittyi paksuun sumuun – saimme siis valkean joulun, vaikkei
olisi niin väliksi ollutkaan ;-). Muut päivät olivatkin sitten oikein aurinkoisia
ja vuodenaikaan nähden todella lämpimiä; jopa yli 20 astetta! Nautimme
olostamme aurinkoisella uima-altaalla (tosin ”uimme” lämmitetyssä jacuzzissa ja
sisäuima-altaassa).


Tämänkertainen matkamme oli melkoinen poikkeus, sillä olimme
kerrankin varanneet puolihoidon (kiitos edullisen tarjouksen). Ajattelimme sen
olevan hyvä vaihtoehto näin off-seasonina, jolloin monet paikalliset ravintolat
pitävät ovensa kiinni. Alkoihan se ruoka vähän kyllästyttää, mutta
pääsääntöisesti olimme valintaamme tyytyväisiä. Ja toki kävimme myös muualla
syömässä; solomillo a la pimienta oli pakko saada, samoin tietenkin ihania
friteerattuja mereneläviä (suosikkini on ehdottomasti pienet mustekalat, joita
kutsutaan mm. puntillas-nimellä, muitakin nimiä käytetään). Ja tietenkin
Malagassa pitää maistella Malaga-viinejä. Ihan kauppahallin lähellä on pieni
paikallinen baari, joka on täynnä viinitynnyreitä ja pienen (todella täyden)
lasillisen saa vähän päälle eurolla – suosittelen.
Sitten on tietenkin flamenco – kiihkeä, tunteikas tanssi ja
musiikki. Talvikaudella suurin osa flamenco-show’ista pidetään perjantaisin,
mikä ei sopinut aikatauluihimme. Perjantain lisäksi myös torstai- ja
lauantai-iltaisin on flamenco-esitys Kelipén kulttuurikeskuksessa, jossa
esitetään hyvin aitoa ja intiimiä flamencoa (liput 20 € sisältäen drinkin).
Esitys ei ehkä ollut niin värikäs ja näyttävä kuin esim. aikoinaan Sevillassa
näkemämme, mutta intiimi tunnelma antoi siihen oman säväyksensä.
Herkullisen ruoan – erityisesti tapasten – ja viinien sekä
flamencon lisäksi Andalusiassa on toki paljon muutakin nähtävää ja koettavaa.
Tällä kertaa meillä oli kuitenkin pyhä tarkoitus rauhoittua ja levätä, joten
emme kiertäneet niin paljon kuin tavallisesti. Aiemmilta matkoiltamme tuttuja
Sevillaa, Granadaa, Rondaa, Jereziä (sherryn ”koti”) ja Cadizia suosittelen
kuitenkin lämpimästi. Unohtamatta tietenkään itse Malagaa, joka on paljon
muutakin kuin Aurinkorannikon lentokenttä. Se on tunnelmallinen kaupunki
kauniine taloineen (kylläkin vain vanhassa keskustassa) ja historiallisine
nähtävyyksineen… ja vilkkaine katukuvineen… ja viineineen… Eviva España!
Kiva, lisää näitä!!!
VastaaPoistaMatkoja vai blogeja? ;-)
Poista